Perjantaina oli nimipäivä. On se hyvä, että aina joku muistuttaa, itse en noita - omia tai muiden - oikein tahdo muistaa.
Viikonloppuna mökkisaunasta kannettiin vanha kiuas ulos, ja ulkona se on vielä uusikin kiuas. Piti siis ryhdistäytyä uimaan ilman saunaa. Sitä ei ole tapahtunut edes kuumimmilla helteillä. Vesi oli 23-asteista, meni varsin kivuttomasti kuitenkin, joka ilta. Uuden kiukaan asennus ei mennyt - tietenkään - ilman ongelmia. Hormissa oleva 50 vuotta vanha reikä on väärällä korkeudella. Se pitää tukkia ja tehdä uusi. Tämä vähän hidastaa maalausurakkaani. Ei ehkä kannata maalata palomuuria, joka sitten taas moukaroidaan rikki. Tarvikkeet on kuitenkin olemassa, ehkä aloitan maalausurakkani loppuviikolla.
Synttäreitä on vietetty. Miisan ja Hugon pentue, Santtulan N-pentue, täytti eilen yhdeksän vuotta, paitsi Herra Töpönen, joka syntyi juuri vähän ennen puolta yötä eli 17.8. Töpönen saa (kunhan käyn Ruovedellä) lahjaksi hirnuvan keppihevosen. Sehän on innokas telkkarin töllöttäjä, ja hevoset ruudussa saavat sen sekoamaan. Hauska on nähdä, minkä efektin keppihevonen aiheuttaa.
Tänään kävin tätini 91-vuotissynttäreillä Suodenniemellä. Ihan uskomattoman pirteä ja hyväkuntoinen tyyppi, asuu yksin omakotitalossaan, lämmittää puilla jne.
Sydämentykytyksiä koettiin lauantaina. Olin ajelemassa mökille, kun naapurin pihatien päässä tuttavarouva heilutteli käsiään. Morjenstin mennessäni, mutta onneksi huomasin, että maassa makaa joku: naapurin iäkäs rouva. He olivat olleet kävelyllä ja naapurin rouva oli saanut sairauskohtauksen ja matkanteko loppui siihen. Pysähdyin auttamaan. Rouva meni tajuttomaksi, lakkasi hengittämästä. Tosi piiiitkän tai ainakin pitkältä tuntuvan ajan ja herättely-yritysten jälkeen hän onneksi virkosi. Pari kertaa aikaisemmin kuulemma on tapahtunut samoin, on soitettu ambulanssi, mutta on annettu ymmärtää, että kun kohtaus on ohi, ambulanssille ei ole tarvetta. Kyllä hän sitten kävelikin ihan reippaasti kotiin ja ulkoportaat ylös kotiin. Tuttavarouva jäi naapurin miehen kanssa vielä auttamaan. Pelästyin, pelästyimme kaikki. Onneksi loppu oli onnellinen.
Huomenna menen taas Ruovedellä käymään. Nurmikko kaipaa leikkausta. Tänään leikkasin Ikaalisissa ja eilen pyörin raivurin kanssa. Jospa huomenna ottaisin Ruovedeltä mukaan sen mustakantisen vihon, jossa on kaikki miljoona käyttäjätunnusta ja salasanaa. Moni asia tökkii, kun pitäisi hoitaa juttuja netissä, mutta kone herjaa koko ajan, että käyttäjätunnus tai salasana on väärä.
Illat pimenevät, syksy lähestyy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti