perjantai 17. lokakuuta 2014

Itkupotkuraivareita

Molemmissa iltapäivälehdissä oli juuri uutinen, jossa kerrottiin, että isää kiukuttelevine lapsineen oli pyydetty poistumaan jostakin City-Marketista muiden asiakkaiden pyynnöstä. Nelivuotias oli halunnut 80 euroa maksavan lelun ja kun ei ilmeisesti saanut tahtoaan läpi, seurasi lehden mukaan 10 - 15 minuuttia jatkunut raivokohtaus. Perheen äiti, joka ei ollut mukana kauppareissulla, oli ottanut yhteyttä mediaan ja paheksunut kaupan henkilökunnan toimintaa. Uutisen kommentoinnissa oli sitten monenlaisia mielipiteitä, enimmäkseen kuitenkin niitä, joiden mukaan kaupan henkilökunta vain  teki työtään pyytäessään isää joko rauhoittamaan lapsensa vartin karjumisen jälkeen tai sitten poistumaan kaupasta, koska muut asiakkaat paheksuivat moista melskaamista. Oli tietysti myös kommentoijia, jotka aikovat laittaa ko. kauppaketjun boikottiin.
Nyt vapaalla ollessani olen käynyt useinkin esim. Elovainion Cittarissa päiväsaikaan, ja muissakin kauppakeskuksissa. Aika usein näitä episodeja näkee. Jotkut vanhemmat antavat lastensa juosta pitkin kauppaa, huutaa ja melskata aivan vapaasti. Erityisesti mieleeni on jäänyt episodi Elosta jokunen aika sitten. Oikein harmittaa, etten siinä hetkessä älynnyt peukuttaa katraan äitiä.
Kävelin Eloon siinä vaiheessa, kun äiti huolestuneen oloisena palasi tyhjän (tai vanhempien lasten päällysvaatteita täynnä olevan) ostoskärryn kanssa Cittaristä käytävälle. Kärryissä istui noin vuoden ikäinen vauva. Kaksi vanhempaa lasta, alle kouluikäisiä, olivat karanneet kaupasta heti ostoskierroksen alussa ryskäämään johonkin käytävällä olevaan leikkilaitteeseen. Äiti kertasi rauhallisesti, mitä on sovittu: todellakaan ei lähdetä juoksemaan kaupassa tai varsinkaan pois kaupasta kielloista huolimatta. Tässä vaiheessa tyttö kiipesi ostoskärryyn kiukuttelemaan ja rääkymään. Äiti kertoi, että ostosreissu päättyi tällä kertaa tähän ennen kuin ehti alkaakaan, lähdetään kotiin. Nyt poika ryntäsi rääkyen ovesta ulos parkkipaikalle, ja äiti, edelleen tilanteeseen nähden hyvin rauhallisesti  kertoi, että ulkovaatteesi ovat täällä ja ulos ei mennä sisävaatteissa. Poika palasi raivoten. Äiti totesi, että nyt tuli kyllä viikko pelikieltoa. Taivas repesi! Poika heittäytyi lattialle polvilleen, alkoi takoa päätään lattiaan ja karjua äänellä, joka kuului varmasti kauppakeskuksen perimmäiseenkin sopukkaan, että EI PELIKIELTOA!!!! Äiti sanoi, että nyt hankit koko ajan lisää pelikieltoa, rauhoitu. He jatkoivat matkaa ovesta ulos, kärryissä istunut vauva hiljaa, varmaan ihmetellen.
Mietin omia lapsuuden kauppareissujani. Olisiko tullut mieleen karata vanhemmilta kaupassa?  Ei! Toki joissakin asioissa olin tottelematon. Miten siitä rangaistiin, kun elämää suurempi PELIKIELTO ei ollut silloin aktuelli? Varmaan isän paheksunta riitti. Olen työssä ja monesti muulloinkin miettinyt, mikä maailmassa on muuttunut, kun jo pikkulapset ainakin yrittävät  pyörittää perheen arkea.
Eilen oli facessa taas joku video Kajaanista. Angstiteini potki ja sylki poliisia, toiset teinit kuvasivat videota (jkoka siis päätyi faceen ja varmaan kaikkiin mahdollisiin paikkoihin) ja aukoivat päätään. Joltakin lipsahti,että me annetaan nää kaikki videot poliisille. "Vitut, te poliisit hakkaatte viattomia ihmisiä." Joku sitten korjasi,että me annetaan nää oikeuteen :) Ainakin minulle jäi epäselväksi, mistä oli kysymys. Ihailtavan rauhallisesti poliisit antoivat teinin huutaa, potkia ja räyhätä, sekä myös aivan iholle tulleiden kuvaajien ja huutajien ärsyttää huutelemalla esim. "eikö poliisieille opeteta voimankäyttöotteita....?"
Omat itkupotkuraivarifiilikset (tai taistelu tuulimyllyjä vastaan) liittyvätkin sitten jokasyksyiseen metsästysteemaan. Kuinkahan paljon tästä on puhuttu, ja pyydetty? Aina vain passimies seisoo kylätien ekopisteellä. Enemmän kuitenkin riipaisevat tänä syksynä muualta kirjoitetut lehtijutut. Ruoveden hirvenkaatojuttu...tosi rehtiä meininkiä!? Pari yötä on mielessäni ollut se orpo karhunpentu, jonka emo ja sisarus tapettiin (kielletyltä haaskalta?), yhtä sisarusta haavoitetiin, ja tämä yksi jäi yksin selviytymään talvesta. Joku vaisto ajoi pikkuisen rakentamaan talvipesää itselleen. Mutta hei, hirvikoirat hyökkäsivät ja ajoivat pikkuisen kilometrien päähän. Metsästäjien mielestä varmaan tosi onnistunut keissi! En vain voi ymmärtää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti